Oman Elämäsi MVP

Oma koti on turvasatama jonne saavutaan elämän myrsyisiltä matkoilta. Maailma tarjoaa milloin kauneintaan ja milloin kauheintaan. Koti on paikka joka antaa tilan hengähtää ja nousta uuteen päivään. Makusi mukainen ja vahvuuksistasi muistuttava koti auttaa kestämään vaikeitakin tunteita. Omassa luolassa saa rauhassa nuolla haavansa.

                                              Tunteet ovat parhaita ystäviäni 

Tunteet ovat kuin sisäisiä tienviittoja. Ne kertovat mitä minussa tapahtuu ja mitä minä milloinkin tarvitsen. Olen askarrellut itselleni tunnekortit voidakseni saada paremmin kiinni oloani vaivaavasta tunteesta. Usein se päällimmäinen tunne on toissijainen tunne, esimerkiksi viha. Tarkemmin vihaa tutkimalla alta saattaakin paljastua surua. Surun tunnistettuani voin pureutua sen ytimeen ja laukaista sisäisen jännitteeni. 

Kaikki tunteet ovat arvokkaita. Valitsen kuitenkin ykkösketjuuni tänään seuraavat pelaajat: Viha, Kateus, Ketutus, Häpeä ja Pelko. Minun osani on olla maalivahtina.

                                                                    Viha

Kun viha astuu sieluni pelikentälle, se on usein rikkonut rajojani. Olen antanut omien rajojeni paukkua, sanonut liikaa kyllä. Olen päästänyt vihan maalivahdin alueelle ja antanut vetää längistä läpi. Minun tehtäväni on pitää rajoistani huolta ja opettaa toisille miten haluan tulla kohdelluksi. 

Kun huomaan painaneeni vihaa pinnan alle piiloon, olen passiivis-aggressiivisen käytöksen kynsissä. En osaa sanoa mikä oikeasti vaivaa tai en uskalla ottaa asiaa puheeksi. Vihan äärelle pysähtyessä pääsen todellisen tunteen juurelle. 

Useimmiten en ole tehnyt itseäni tarpeeksi näkyväksi ja kuulluksi. En ole kertonut todellista mielipidettäni ja olen antanut myöten tärkeässä asiassa. Tai miljoonassa pienessä asiassa. Ja nyt on reppu niin täynnä kiekkoja että maalivahdilla keittää yli.

Viha kuuluu ykkösketjuuni, koska sen kautta pääsen hennomman ja aremman tunteen luokse. Viha antaa voiman, alkusysäyksen pysähtymiselle. Annan jäähyn itse itselleni ja mietin hetken tilannetta. Kun sanon ei silloin kun kuuluu sanoa ei, tunnen miten rajani vahvistuvat. Kun puolustan itseäni, rajani vahvistuvat jälleen. 

                                                                Kateus

Kateus on jokaisen itsensä kehittäjän paras ystävä. Ehdottomasti ykkösketju-materiaalia. Kateus paljastaa mitä todella kaipaan lisää. Se valaisee tietä todellisten unelmieni polulle. Kateus aktivoituu vain kun se osuu toiveideni ytimeen. 

Kateutta kuuntelemalla opin paljon itsestäni. Toisen onnistuminen ei ole minulta pois. Minäkin voin tehdä samoja asioita. On vaan motivoiduttava harjoittelemaan ja tekemään tarvittavat muutokset. Minun ei tarvitse odottaa kunnes olen erinomainen uudessa taidossani, kateus häviää jo matkalla. itse asiassa se häviää jo päätöksen hetkellä. 

Heti kun tunnustan haluavani jotain palavasti, löydän motivaation. Ensi askelmalta tunnen enemmän hengenheimolaisuutta kateuteni kohdetta kohtaan kuin kilpahenkeä. Nautin omasta prosessistani ja ihailen toisenkin saavutusta. Toisen menestys antaa minullekin uskoa kykyihini. 

                                                              Ketutus

Jokainen tietää tämän termin jolla voi kuvata niin monenkaltaisia tunnetiloja. Ketutus on kuin sateenvarjo jonka alle koko ihmiselämän tunnekirjo mahtuu. Siitä on niin moneksi. Tässä yhteydessä tutkin ketutusta liikkeelle panevana voimana. Hieman kuten ketjutoverinsa viha, ketutuskin saa muutoksen tuulet puhaltamaan. 

Ehkä olen vatuloinut jonkin asian suhteen ikuisuuden. Suunnittelen ja puhun mutta siihen se sitten jääkin. Hiljalleen alkaa syntyä selittämätön tyytymättömyyden olotila sisälle. Se ei ole selkeäsi jokin tietty tunne. Osaa vain sanoa että ketuttaa. 

Tästä tunteesta saa voimaa tehdä asioita joihin ei muuten olisi uskoa tai pokkaa. Sen sijaan että purkaisi ketutuksen reiäksi seinään tai viiltäväksi sanaksi toisen ihmisen sydämeen, ketutus on hyvä laittaa töihin. Ota se keskeneräinen suunnitelma pöydälle ja tee loppuun. Soita se vaikea puhelu. Mene sille lenkille joka on odottanut jo kuukauden toteutumistaan. 

Kun ketutuksen energia on rutistettu viimeistä pisaraa myöten kehosta ulos, on olo kuin maailmanmestarilla. Ja kiitos kuuluu vain sinulle. Nyt voit ihailla kättesi jälkeä ja tuntea voittajan fiiliksen kropassasi. Ketutuksen voimalla siirrät vaikka vuoria. 

                                                              Häpeä

Häpeä on kenties vaativin ystäväni. Se ei päästä helpolla. Häpeä pakottaa syvälliseen itsetutukimukseen jos haluan vapautua sen kahleesta. Häpeä on se ystävä, joka nostaa aina saman asia esille, kunnes suostut keskustelemaan asian puhki. Häpeä ohjaa sinua kipeimpien haavojen äärelle ja tarjoaa sinulle mahdollisuuden parantaa vanhat traumat.

Olisitko sinut kaiken kanssa jos menneisyys kävelisi sinua kadulla vastaan? Vai nousisiko häpeän puna poskillesi? Mikä tahansa pieni tilanne, katse tai sana herättää sinussa häpeää, tartu siihen heti. Langanpätkä saattaa olla millin mittainen, mutta tartu siihen silti. Tuo milli on mailin alku ja koko langan selvittäminen voi leväyttää ison vyyhdin auki ja vapaudut suurista tunnetaakoista. 

Häpeätutkija Brené Brown kertoo miten häpeä ei siedä kahta asiaa: päivänvaloa ja myötätuntoa. Kun nostat häpeää tuottavan asian päivänvaloon, teet siitä haavoittuvaisen. Häpeä ei voi enää tehdä tuhojaan tiedostamattomalla tasolla, vaan sinä olet nyt kontrollissa. Tarkastele häpeääsi lempeällä myötätunnolla ja ymmärtämyksellä niin löydät aivan uuden näkökulman asiaan. Ja puff! Häpeä muuntuu kokemukseksi, jota et enää vaihtaisi pois. Kun kohtaat häpeän uudelleen kadulla, saatatkin jo hymyillä.

                                         

                                                            Pelko

Pelko on todella palkitsena ystävä. Kun voittaa pelon, on ihan käsittämättömän voimakas olo. Kun teen jotain mikä on pelottanut minua, tunnen kehossani miten energia suorastaan pursuaa ulos. Seison vahvasti omilla jaloillani. 

Pelossa pahinta ja lamaannuttavinta minulle on haavoittuvuuden ja kykenemättömyyden tunteet. Se, että en voi hallita tilanteita ja tapahtumia. Pelkään minua joskus satuttaneita asioita. Pelkään asioita joista olen kuullut. Pelkään asioita joita olen kuullut tapahtuneen jollekin toiselle. Ja lopuksi pelkään asioita joita ei kenties koskaan tule tapahtumaan.

Pelko ja häpeä ovat oivia ketjukumppaneita, koska ne pelaavat niin saumattomasti yhteen. Häpeä tuottaa henkistä kipua ja pelko estää kivun syyn tutkimisen. Tähänkin pätee Brené Brownin resepti. Päivänvaloa ja empatiaa. Pelon läpi kuljettuaan on taas hieman vahvempi kohtaamaan seuraavan asian. Kohta huomaatkin asenteesi muuttuneen. Pelottaa edelleen mutta uskallat mennä tilanteen läpi.  

                                                   Oman elämäsi MVP

Koska tunteet ovat tienviittojamme elämässämme, niitä kannattaa opetella lukemaan ja tuntemaan. Aina ei ole aika päästä tunteesta eroon. Joskus on aika olla vaan ja tuntea tunne pois. Kyllä se lataus haihtuu, kun on saanut sinulta tarpeeksi huomiota. Ja sitä paljon puhuttua empatiaa. Tee ykkösketjulaisistasi parhaita ystäviäsi. Huomaat heidän toimivan lopulta vain sinun vahvistuksenasi. 

Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Osaatko nimetä tunteen? Jos haluat siitä eroon, hiljennyt sen äärelle. Kun kuulet tunteen viestin, tunne on tehnyt tehtävänsä. Jos et halua tunteesta eroon, nauti siitä. 

Omaan kotiin voi suunnitella rauhallisen voimasopin, pienen pehmoisen nurkan tai kunnon mancaven jonka uumenissa voit syventyä tunteittesi äärelle. Tunnekehon puhdistaminen on tärkeää, olethan oman elämäsi MVP. 

Tunteellisin terveisin,

Melina

"pelin pelaaminen on kivaa, voittaminen parempaa, mutta pelin rakastaminen on parasta."

~ tuntematon ~